Hyrox-valmentaja
Olen lisensoitu hyrox-valmentaja sekä intohimoinen Hyrox-urheilija pääkaupunkiseudulta. Olen ohjannut hyrox-tunteja Espoon Suomenojalla sijaitsevalla OCR Factory -salilla syksystä 2021 lähtien. Sittemmin olen suorittanut Hyrox Performance Coach Level1 -koulutuksen.
Liikunta on aina ollut tärkeä osa elämääni. Lajitaustani on monipuolinen sisältäen mm. juoksua, jalkapalloa, jääkiekkoa, salibandya sekä kuntosaliharjoittelua, joista viimeisestä kokemusta on kertynyt jo yli 30 vuoden ajalta. Uusimpana lajina on Hyrox, jossa olen kilpaillut vuodesta 2022 lähtien.
Liikunta- ja hyvinvointialalla olen työskennellyt vuodesta 2010 lähtien. Olen certifioitu personal trainer ja henkilökohtaisten valmennuksien lisäksi olen ohjannut yli 15 vuotta erilaisia, pääosin toiminnallisia, ryhmäliikuntatunteja. Tästä kaikesta minulle on kertynyt hyvin laaja kokemus ihmisten ohjaamisesta ja erilaisten harjoitusten suunnittelusta.
Valmentajana olen kärsivällinen, inhimillinen, ystävällinen, välitön, rehellinen, luotettava, helposti lähestyttävä sekä kuunteleva ja osallistuva. Uskon monipuolisen harjoittelun tuovan parhaan lopputuloksen.
Valmennusstrategia
Valmennusstrategiani lähtökohta on pitää valmennettava terveenä ja suorituskykyisenä, jotta jatkuva kehitys olisi mahdollista. Tämän saavuttamiseksi kohdistetaan harjoittelussa suuri huomio oikeisiin liiketekniikoihin, hyvään tukilihaksiston kuntoon sekä riittävään liikkuvuuteen ja palautumiseen.
Valmennusstrategian painopisteet riippuvat valmennettavan tavoitteista, mutta pyrin mahdollisimman monipuoliseen ja fyysisen kunnon eri osa-alueita parantavaan harjoitteluun sekä yleisesti paremman elämänhallinnan tukemiseen.
Valmennusstrategian lähtökohta on aerobisen kunnon sekä lihasvoiman kasvattaminen maltillisesti huomioiden valmennettavan taustan ja elämäntilanteen sekä harjoittelun tavoitteet. Ensin rakennetaan hyvä fyysisen kunnon perusta, jonka jälkeen voidaan harjoittelun intensiteettiä ja tehoa nostaa, silti varmistaen harjoittelijan riittävä henkinen ja fyysinen palautuminen. Myöhemmässä vaiheessa edistyneiden ja tavoitteellisesti harjoittelevien urheilijoiden kohdalla harjoitteluun tulevat mukaan todella intensiiviset ja kovat harjoitukset, joilla on tarkoitus nostaa urheilijan suorituskyky seuraavalle tasolle.
Valmennustyyli
Valmennustyylini on selkeä ja ihmisläheinen. Tämä tarkoittaa, että harjoittelun rakenne ja harjoitusten sisältö on hyvin selkeä ja helposti ymmärrettävä. Valmennustilanteet ja -ohjelmat ovat hyvin ihmiskeskeskeisiä eli muokkautuvat aina valmennettavan ja tilanteen mukaan. Hyvä kommunikaatio ja keskinäinen luottamus ovat hyvän valmennussuhteen avaintekijät.
Fyysisen kunnon osalta valmennusstrategian painopistealueet ovat:
1. Liikkuvuus ja tukilihaksisto
Kaiken harjoittelun perustana tulisi olla riittävän hyvä liikkuvuus sekä tukilihaksiston kunto. Ilman näitä tukipilareita kovempi harjoittelu aiheuttaa varmasti jossain vaiheessa kropalle virheellisiä liikemalleja ja vammoja. Hyvä tukilihaksiston kunto mahdollistaa kovankin harjoittelun sekä mahdollistaa suorituskykyisenä pysymisen ja jatkuvan kehityksen. Riittävä liikkuvuus tekee mahdolliseksi oikeiden liikemallien suorittamisen ja vähentää lihasrevähdysten todennäköisyyttä. Riittävän liikkuvuuden ylläpito ja tukilihaksiston kunnossapito ovat jatkuvasti osana harjoitusohjelmaa.
2. Perusvoima
Toisena kehitettävänä osa-alueena on perusvoima. Kaikki liike lähtee lihaksista ja mitä paremmassa ja vahvemmassa kunnossa lihakset ovat sitä helpompi on liikkeitä suorittaa. Suosin perusvoimaharjoittelussa perusliikemallien mukaisia moninivelliikkeitä kuten kyykkyä, leuanvetoa ja penkkipunnerrusta. Näitä liikkeitä tekemällä kroppa vahvistuu monipuolisesti ja sen jälkeen on helpompi ja turvallisempi suorittaa enemmän toiminnallisia ja lajinomaisia liikkeitä.
3. Peruskestävyys
Samoin kuin voiman kanssa, paremman fyysisen kestävyyden rakentaminen lähtee peruskestävyysharjoittelusta, joka luo pohjan kovempitehoiselle aerobiselle harjoittelulle. Peruskestävyysharjoittelu on pitkäkestoista matalan tehon harjoittelua, joka toteutetaan mahdollisuuksien mukaan monipuolisesti eri cardiolajeja hyödyntäen.
4. Lajivoima
Kun perusvoimatasot ovat hyvällä tasolla voi mukaan ottaa lajinomaista tai kunkin oman tavoitteen mukaista voimaharjoittelua. Lajivoima vaatii yleensä elimistöltä hyvää liikkuvuutta, riittävää tukilihaksiston sekä varsinaisten työskentelevien lihasten voimatasoa, jotta vältytään loukkaantumisilta sekä saadaan kehitystä aikaiseksi. Lajivoima voi olla tiettyä urheilulajia tai -suoritusta varten niitä liikemalleja vahvistavaa harjoittelua tai sitten asiakkaan tavoitteen saavuttamista edistävää voimaharjoittelua. Hajoitusten avulla pyritään vahvistamaan tiettyjen liikkeiden ja liikemallien voimatasoja mahdollisimman paljon, jotta itse suoritus muuttuisi helpommaksi tai suorituksessa käytettyjen vastuksien painoja voisi nostaa.
5. Lajikestävyys
Lajivoiman ohella harjoitetaan lajikestävyyttä, jolla siis pyritään estämään väsymystä ja suoritustason laskua pidemmässä urheilusuorituksessa tai vaikka pidemmässä voimaliikkeen sarjassa. Käytännössä tätä treenataan ylipitkillä sarjoilla tai lyhyemmillä palautusajoilla.
6. Lajinopeus
Viimeisenä harjoittelun osa-alueena pyritään kehittämään lajinopeutta. Tämä koskee yleensä vain tiettyjä nopeutta vaativia urheilulajeja tai -suorituksia tekeviä urheilijoita. Tässä vaiheessa kaikki se saavutettu lajivoima ja lajikestävyys pyritään yhdistämään mahdollisimman tehokkaaksi ja nopeaksi lajisuoritukseksi ja mahdollisesti menestymiseksi kilpailuissa. Lajinopeutta treenataan yleensä ylivauhtisilla suorituksilla ja mahdollisimman lajinomaisesti tehden.